Tärkeitä ongelmia ratkomassa

Irina Kapelian on valmistunut Petroskoin yliopistosta suomen kielen opettajaksi ja Pietarin yliopistosta psykologiksi. Hän muutti pysyvästi asumaan Suomeen joulukuussa 2000 ja hankki Helsingin yliopistossa opettajan pätevyyden.

Kapelian opettaa suomen kieltä Helsingin aikuisopistossa, luennoi ja kouluttaa. Vuonna 2005 hänet valittiin Inkerikeskus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi ja vuonna 2006 valittiin yksimielisesti uudelleen samaan tehtävään.

Irina, kuinka te arvioisitte työtänne Inkerikeskuksen hallituksen puheenjohtajana? Mitä olette saneet aikaan?

Organisaatiolla oli vaikeat ajat ja vaikea tilanne, kun päätin asettua puheenjohtajaehdokkaaksi. Inkerikeskuksen jäsenkokous oli antanut epäluottamuslauseen edelliselle hallitukselle. Ehdotettiin toiminnanjohtajan vaihtoa ja muutenkaan moraalinen ilmapiiri ei ollut suotuisa. Inkerikeskuksen katon alla oli useita ryhmittymiä, joiden keskinäiset suhteet jättivät paljon toivomisen varaa.

Otin nämä ongelmat sydämeni lähelle, ja kun minua pyydettiin puheenjohtajan tehtävään, uskaltauduin lupautumaan siihen. Kiitän luottamuksesta kaikkia heitä, jotka äänestivät minua ensimmäisessä, erittäin vaikeassa ja myrskyisässä kokouksessa. Edessä oli vielä sääntömääräinen kokous ja uudet vaalit.

Mitä me silloisen hallituksen kanssa ehdimme tehdä jäljellä olleiden kahden kuukauden ainana? Ainakin saimme aikaan sen, että dialogi Inkerikeskuksen työyhteisön, toiminnanjohtajan, hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan kesken alkoi toimia. Minulta se vaati suuria ponnisteluja, rehellisyyttä ja avoimuutta. Ja tunnetta.

Toisen kokouksen jälkeen työ helpottui, koska edessä oli vielä kokonainen vuosi. Inkerikeskukseen tulleissa kirjeissä vaadittiin kuitenkin nopeita tuloksia. Sääliksi käy tuota aikaa, jolloin kaikki voimat menivät ei-rakentavan hyökkäyksen torjuntaan. Tässä haluan mainita, että ilman hallituksen täsmällistä ja yhtenäistä asennetta, emme olisi jaksaneet. Ja yleensä tänä aikana, jona olen työskennellyt Inkerikeskuksessa, tällaista aktiivista ja pätevää hallitusta, joka uhraisi aikansa ja hermonsa asioiden vuoksi, on harvemmin ollut.

Toivon, että ilmapiiri on parantunut, vaikka ristiriitoja on vielä paljon. Parantuneesta ilmapiiristä kertovat myös Inkerikeskuksen yleisön haastattelut ja kyselyt. Tärkeänä tuloksena, ilmapiirin muutoksen lisäksi, olivat Inkerikeskuksen käytännön toimintaan tulleet muutokset. Inkerikeskuksen jäsenille suoritetut kesäkyselyt osoittivat, että ihmiset ovat tyytyväisiä tehtyihin muutoksiin ja toimenpiteisiin. Kuten esimerkiksi meidän uusi lehtemme ja nettisivumme, joista pitävät kaikki yhteisömme jäsenet ja kaikki ne, joita toimintamme kiinnostaa.

Lehteämme lukevat paitsi inkerikeskuksen jäsenet, niin myös yhteistyökumppanimme, rahoittajamme, inkeriläiset vieraat muiden maiden inkeri-liitoista ja suomalaiset, jotka opiskelevat venäjän kieltä. Sama koskee myös nettisivujamme. Tämä on tapahtunut suuren vapaaehtoisen työn ansiosta. Heidän ansiostaan inkerikeskuksen imago on kirkastunut.

Taloudellinen tilanteemme on myös parantunut. me olemme saaneet rahaa uusiin projekteihin, esimerkiksi ikäihmisten parissa tehtävään työhön ja Osaamispankkiin. Osaamispankki-projekti todella auttaa ihmisiä etsimään työ- tai harjoittelupaikkaa. Minun mielestäni se, että ihmisellä on työtä, on paras sosiaalinen tuki työkykyiselle ihmiselle. Myös uusi lasten projekti, joka on suunnattu oppimisvaikeuksien ehkäisyyn, on mielenkiintoinen. Minä toivon, että tästä projektista tulee arvokas jatko aiemmalle työllemme lasten ja nuorten parissa. Toivon menestystä 'Koti ja koulu' -projektille, jonka yleisenä tavoitteena on auttaa nuoria ja vahvistaa koulun ja perheen välistä suhdetta.

Monen vuoden ajan Inkerikeskuksessa on toiminut menestyksekkäästi Neuvontapalvelu-projekti, jonka puoleen on voinut kääntyä kaikissa huolissa ja ongelmissa.

Ulkoministeriön rahoittama uusi projekti on 'Tavoitteena menestyvä nuori'. Sen päämääränä on tukea Pietarissa ja sen lähialueella asuvia, suomen kieltä opiskelevia nuoria heidän pyrkimyksissään sosiaaliseen menestykseen.

Tarinain Tupa -projekti pyrki laajentamaan Inkerikeskuksen toiminnan maamme rajojen ulkopuolelle. Nyt tämän projektin osanottajat kirjoittavat lehtiin artikkeleita ja muita kirjoituksia suomen kielellä. Toivon, että näiden ihmisten kirjoitukset löytävät oman paikkansa meidän lehdessämme.

Te kirjoitatte itsekin paljon, mutta pääosin ajankohtaisista asioista. Eikö teidän tekisi mieli kirjoittaa myös jotain sielua varten?

Kaikki, mitä minä kirjoitan, niin vaikka se on vähän, niin se on kaikki sielusta ja sielua varten. Joka minun artikkelissani on erittäin paljon minun omia kokemuksiani ja minulle ominaisella emotionaalisella reaktiolla tapahtumiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin. Parhaana todisteena siitä, että sanoma on todella koskettanut sielua, on ihmisten antama palaute, jota saan artikkeleistani ja pitämistäni puheista.

Minä olen kiitollinen ihmisille luottamuksesta. Siitä, kun vanhat ihmiset tulevat minun puheilleni murheineen ja suunnitelmineen. Vaikka voihan tosin olla niinkin, että kyse on välillä myös kuuntelijan ja auttajan puutteesta. Voin vastata omasta puolestani ja hallituksemme puolesta: lupaamme sen, mikä on meidän vallassamme.

Mikä teitä ärsyttää kaikkein eniten?

Ikuinen kiire ja istuminen tietokoneen ääressä. Sen voittaa elävä työ ihmisten parissa; sen työn takia minä tulin puheenjohtajaksi. Kiitos projektien ja kerhojen johtajille ja meidän kuorolle kutsuista erilaisiin tapahtumiin. Minä tietenkin yritän päästä joka paikkaan, jonne minut kutsutaan ja olla tapahtumien aktiivinen osallistuja. Jatkan joka keskiviikkosia vastaanottojani Inkerikeskuksella.

Te olette suomen kielen opettaja. Millainen sija on suomen kielen kursseilla Inkerikeskuksessa?

Yksi tärkeimmistä. Koska ilman kieltä, ei voi kotoutua maahan. Viime vuosina inkerikeskuksessa on järjestetty pienimuotoista, mutta tehokasta opetusta venäjänkielisille maahanmuuttajille. Tämän maineen ovat rakentaneet meidän opettajamme, sellaiset kuin Bella Sihvola ja hänen kuuluisa kielioppivihkonsa, joka siirtyi oppilaalta oppilaalle. On meillä ollut muitakin hyviä opettajia, jotka ovat rakentaneet mainettamme hyvillä ja onnistuneilla kursseillaan. Voin kehua omaakin kommunikatiivista kurssiani. Sen tehtävä on poistaa psykologisia ja kielellisiä kommunikaatioesteitä ja antaa kielellistä tukea työnhaussa.

Inkerikeskuksen opettajalla on aivan erityinen rooli. Hänen tulee olla ihminen, joka osaa saavuttaa ryhmänsä huomion ja pitää kiinnostuksen yllä. Olisi lisäksi suotavaa, että opettajilla ja oppilailla olisi yhteinen historiallinen ja kulttuurinen tausta. Hänen tulisi olla oppilaille menestyvä ja ammatillinen esimerkki maahan sopeutumisessa.

Ja mikähän herättää teissä epäilyksiä?

Pelkoa heräätävät objektiiviset tekijät: kurssien rahoituksen huonontuminen ja subjektiiviset tekijät: luopuminen Inkerikeskuksen suomen kielen kurssien opetuksen hyvistä perinteistä. Minusta kaikkein tärkeintä on, että Inkerikeskus säilyttäisi hyvän maineensa, jonka se on saavuttanut näinä vuosina.

Millaiset ovat teidän lähitulevaisuudensuunnitelmanne?

Minun mielestäni on tärkeää pitää kiinni omista asiakkaistamme: inkeriläisistä ja heidän perheenjäsenistään. Heidän vuokseen meidän pitää tehdä työtä nykyisten projektien puitteissa ja luoda niiden ohella uusia työmuotoja. Tavoitteenamme on tietenkin myös Inkerikeskuksen säilyttäminen ja kehittäminen sosiaalisena tukijana ja sen toiminnan laajentaminen kaikkiin ikäryhmiin.

Olisi hyvä, että olisi laajemmat mahdollisuudet, mukaan luettuna materalliset, kannustaa ihmisiämme kulttuuritoimintaan ja niitä, jotka tekevät tänä päivänä vapaaehtoista työtä.

Miellläni näkisin, että Inkerikeskuksella olisi omat kasvot poliittisella areenalla. Puolessatoista vuodessa Inkerikeskuksen toimintaa on päästy esittelemään erittäin korkealla tasolla. Meillä on ollut mahdollisuus tavata poliitikkoja ja muita avainhenkilöitä. Heihin on oltava yhteydessä ja kerrottava ongelmistamme, jotta meidät otettaisiin huomioon suomalaisen yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Inkerikeskuksen pitää aktiivisesti puolustaa inkeriläisen kansan etuja sekä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita.

Artikkeli julkaistu Inkerikeskus.fi 1/2007.