Tietokone sukututkimuksen apuvälineenä

• ensimmäiset koneet 1950-luvulla
• henkilökohtaiset tietokoneet PC:t 1980 luvun alussa (APPLE, Commodore, IBM PC, ...)
• nykytekniikka pohjautuu mikroprosessoreihin (486, Pentium, ...)
• kotikoneissa kaksi pääsuuntaa: (1) IBM-yhteensopivat ja (2) MACINTOSH
• hinnat 1960-luvulla miljoonia markkoja, 1980-luvulla 10.000 mk, 1990-luvulla 5.000 mk; kehityssuunta edelleen laskeva
• kapasiteetti kasvanut samalla valtavasti

Tietokone koostuu erilaisista laitteista, kuten:
• keskusyksikkö (sijoitetaan usein omaan laatikkoon: pöytämalli, tornikotelo). Keskusyksikkö sisältää esim:
  • virtalähteen
  • äitikortin (tietokoneen toimintoja ohjaava peruskortti, joka sisältää mm koneen pääprosessoriyksikön, esim PENTIUM-suorittimen)
  • liitäntäyksikön (johon voidaan liittää erillisisä kortteja kunkin tarpeen mukaisesti; esim modemi- tai ISDN-kortti, näytönohjain)
    
  • liitännät muille laitteille Keskusyksikköön voidaan sijoittaa lisälaitteita, mm:
  • kovalevy 'kiintolevy' (joka toimii tietokoneen tallennusmuistina, esim 4 GB eli 4000 miljoonaa merkkiä)
  • CD-asema (jolla voidaan lukea CD-levykkeelle talletettua tietoa; myös kirjoittavia asemia on tarjolla); lukunopeus (esim 12-kertainen) ilmaisee laitteen toimintakyvyn
  • korppuasema
  • modemit (sisäiset, ulkoiset; siirtonopeus)
  • ISDN-kortit (aktiivinen, passiivinen)
  • pelikortit, äänikortit, ...
• näytöt (super-VGA näyttö; esim 15"); varmista myös näytönohjaimen kyky
• tulostimet (kirjoittimet (laser, mustesuihku, matriisi), piirturit (A4-taso, rumpupiirturit)
• scannerit (A4-taso)
• videokamerat

• Pentium-prosessorilla varustettu (IBM-yhteensopiva) (myös 486-pohjaiset koneet ovat käyttökelpoisia)
• käyttömuisti: 32 MB (eli RAM) tai enemmän (mahdollistaa Windows-pohjaisten ohjelmistojen käytön
• kiintolevy: 1 GB (käytännössä myynnissä yli 4 GB levyjä)
• näyttö: 15" SVGA (suurempi näyttö toki parempi silmälle)
• tulostin: laser-tulostin (A4-tulostin, >4 sivua/min) ja/tai mustesuihku (väri)
• modemi / ISDN
• näppäimisto ja hiiri
• CD-asema (esim 24-kertainen nopeus; ehkä myös kirjoittava)
• WIN98- käyttöjärjestelmä (tai LINUX)

  Uusien koneiden hankintahinnat 5000 mk:sta ylöspäin. Käytettyjä saattaa saada varsin pienellä rahalla.
  Mikäli perhe- tai ystäväpiirissä on nuoria tietokoneista innostuneita, on toki käyttöönotto ja ylläpito vaivattomampaa.
  

• tekstinkäsittely (WP, WORD, ...)
  • helppo tapa sukutietojen tallentamiseen
  • helppo editoida pieniä tiedostoja
  • tiedot voidaan rakentaa suoraan haluttuuun muotoon (esim. sukukirja)
• WWW-sovellukset (yleiseditorit, sukusovellukset, ...)
  • INTERNETin mukanaan tuoma menettelytapa tiedon esittämiseen (HTML-standardiin pohjautuva)
  • tulevaisuuden tekstinkäsittelytyöväline (sisältyy jo nyt uusimpiin tekstinkäsittelyohjelmiin)
  • mahdollistaa käyttäjän ymmärtämässä muodossa tietojen linkitykset sekä kuvien ja äänen esittämisen
  • helppo tapa esipolvitaulujen ja jälkipolvitaulujen laadinnassa
• taulukkolaskenta (EXCEL, LOTUS, ...)
  • taulukkomuotoinen esittäminen
  • monet työvälineet tarjoavat laajat mahdollisuudet tietojen esittämiseen ja lajitteluun, ...
• tietokantaohjelmat (ACCESS, dBASE, PARADOX, ...)
  • kortistomainen tietojen käsittely
  • soveltuu laajojen tietomäärien käsittelyyn
  • useiden sukututkimusohjelmien perustana
  • tarjoaa varsin monipuoliset ominaisuudet sukutietojen käsittelyyn
• Sukututkimuksen erikoisohjelmat
  
  
  1. Sukutietokannan laadinta ja ylläpito

     kotimaisia kaupallisia ohjelmistoja:

     • JUURET (sisältää mainion sukututkimuslähdeaineiston)
     • SUKUJUTUT (monipuolinen tehotyöväline)
     • SUKUOHJELMISTO 8.0
     • GENUS
     ulkomaisia 'ilmaisohjelmistoja':
     • Brothers Keeper
     • Family Tree
     • 
       Ilmaisohjelmistoja on saatavissa esim internetin kautta
       
       
  2. Lähdeaineistojen tallennus
     
     
     • historiakirjat (syntyneiden, vihittyjen, kuolleiden luettelot): historiakirjatietojen tallennukseen saatavissa ilmaisohjelmia esim. sukutietotekniikka ry:n kotisivulta (http://www.genealogia.fi))
     • rippikirjat, lastenkirjat:
       Käytännössä lähdeaineistojen käsittelylle ei ole olemassa hyviä 'sovelluskohtaisia työvälineitä'. Yleisin työvälinen lienee tekstinkäsittelyohjelma. Tulevaisuudessa tilanne muuttunee siten, että:
       • Lähdeaineisto tarjotaan skannattuna 'kuvainformaationa'.
       • Lähdeaineisto laaditaan HTML- (SGML-, XML-, PDF-) formaattiin ja lisätään linkit muuhun tietokantaan.
         Tällä tavalla voidaan liittää yhteen eri lähdeaineistoista samaa henkilöä koskeva informaatio (esim. rippikirjatiedot, historiakirjatiedot, muut lähteet).
       • Kehitetään standardimuotoiset menetelmät (esim sukutietojen esittäminen GEDCOM-standardin pohjalta)
     • muut lähdeaineistot:
       Lähdeaineistojen tallentamiseen soveltunevat useimmiten tekstinkäsittelyohjelmat. Jotta aineistosta saadaan toimiva yhtenäinen kokonaisuus, tulisi jo ensi vaiheessa pohtia tarpeita. Hyvä ja tehokas asiakirja-aineistojen hallintatapa on käyttää hypertekstirakenteita, jolloin aineistot varustetaan linkeillä (viittauksilla) (vrt edellä).
       
       Esimerkkitarkastelu (tässä siis linkki)
  
  
• Piirtämis- ja kuvankäsittelyohjelmat (DESIGNER, COREL DRAW, ...)
  
  
  • ohjelmat soveltuvat esim. sukupuiden sekä esi- ja jälkipolvitaulujen 'taiteelliseen' esittämiseen.
  • kuvankäsittelyohjelmilla voidaan käsitellä valokuvia (esim saattaa sopivaan muotoon sukukirjaa varten)