Ohje kylän asukkaiden selvittämiseksi

• Kylän väestö mahdollisimman kaukaa aina nykypäivään saakka
• Kylän väestöhistoria taloihin sidottuna
• Väestöhistorian lisäksi selvitetään kylän toiminnot ja talojen varallisuus (verotus).
• Useita kiinnostaa myös tilojen pirstoutuminen, syyt ja ajankohdat.

1. Lähtötiedon määrittely
   • Haetaan kylään liittyvät henki- ja maakirjat välittömästi isonvihan jälkeen (1720-luvulla laaditut). Jälkimmäisestä lähteestä käy ilmi kylän talot ennen ja jälkeen isonvihan. Edellisestä lähteestä käy ilmi kylässä isonvihan jälkeen asunut väestö.
   • Mikäli kylän kohdalta on tarjolla 1720-luvulla laadittu rippikirja, kirjataan siinä mainittu väestö ylös ja verrataan sitä henki- ja maakirja-aineistoon.
   • Näiden tietojen pohjalta rakennetaan alustava näkemys kylän oloista ja asukkaista.
2. Tietojen kerääminen
   • Haetaan ensimmäisestä rippikirjasta (yleensä 1730-1740 luvulta lähtien) kylää koskevat tiedot. Kirjataan tiedot koko kylän osalta (esim tekstinkäsittelyohjelmalla). Ryhmitellään aineisto selvästi omiin ryhmiin noudattaen rippikirjassa esitettyä käytäntöä.
   • Toistetaan edellä esitetty menettely sekä henkikirjojen että rippikirjojen osalta käytettävissä olevan lähdeaineiston puitteissa systemaattisesti aina 1930-luvun rippikirjaan saakka.
   • Kirjauksissa kannattaa ottaa huomioon, missä asemassa perheen päät esiintyvät (B, Bbr, inh, jne). Lisäksi kannattaa kirjata talon yhteydessä mahdollisesti mainitut tilan manttaalitiedot.
   • Talletetaan edellä saatu käsittelemätön aineisto sellaisenaan. Tällöin meillä on käytettävissä 'kopio' alkuperäisistä lähteistä.
   • Haetaan kylää koskeva isoajakoa koskeva aineisto (Kouvolasta). Tämä aineisto sisältää isonjaon tiedot talokohtaisesti sekä tilojen myöhemmät jako- ja ositustapahtumat. Tilakartat tuovat lisäilmettä loppuyhteenvetoon.
3. Tietojen käsittely
   • Liitetään lähtötilanteen henkilöille talokohtaiset tunnukset (esim T1, T2, T3, ... tai muuta systematiikkaa käyttäen). Nämä tunnukset voivat samalla palvella talojen identifioimisessa.
   • Liitetään edellä saatuihin henkilötietoihin taloviittaukset (alustavat).
   • Henkilötietojen täydentäminen toteutetaan esi- ja jälkipolvitarkasteluissa kuvatuilla menettelyillä
   • Piirretään kyläkarttaan (tietokoneella tai paperille) lähtötilanteen talojen oletetut sijaintipaikat ja tilojen summittaiset rajat. Hyvän estimaatin lähtötilanteen rajoista saa isojaon kantatilanumeroinnin ja karttainformaation pohjalta.
   • Käydään rippi- ja henkikirjojen pohjalta laadittu aineisto läpi kirja kirjalta ja henkilö henkilöltä. Laaditaan uusi yhteenvetotiedosto, jonka päälajitteluna käytetään talojakoa. Kirjataan kuhunkin taloon isännät (perheineen) ja isäntänäolovuodet. Liitetään heidän yhteyteen muu tilalla asunut väestö. Kirjataan kunkin osalta aikaan sidottu tieto hänen asemastaan.
   • Jatketaan työtä siten, että kaikki henkilöt ovat mukana yhteenvedossa.
   • Tilattoman väestön osalta valitaan joku mielekäs menettelytapa, jota systemaattisesti noudattaen käsitellään ko väestönosa.