sukuni.fi/karjala/

Pitäjät - Soanlahti

Info Pitäjät Karjalaisten_sukuyhteisöjen_liitto Linkit sukuni.fi

Antrea Harlu Heinjoki Hiitola Impilahti Jaakkima Johannes Jääski Kanneljärvi Kaukola Kirvu Kivennapa Koivisto Korpiselkä Kuolemajärvi Kurkijoki Käkisalmi Lavansaari Lumivaara Metsäpirtti Muolaa Pyhäjärvi Pälkjärvi Rautu Ruskeala Räisälä Sakkola Salmi Seiskari Soanlahti Sortavala Suistamo Suojärvi Suursaari Säkkijärvi Terijoki Tytärsaari Uusikirkko Vahviala Valkjärvi Viipuri Vuoksela Vuoksenranta Äyräpää

SOANLAHTI

SOANLAHTI rajoittui Korpiselän, Suistamon, Ruskealan, Pälkjärven ja Värtsilän pitäjiin. Se oli Raja-Karjalan pitäjistä pienin, pinta-ala ilman vesiä 433 km2. Suurin pituus lännestä itään oli 34 km, leveys etelästä pohjoiseen 32 km. Asukkaita n. 2400, asukastiheys 5,3 km2:llä.

Kyliä oli 7: Harsuvaara, Havuvaara, Juttulampi, Kiekua, Koirivaara, Kuikka ja Soanlahti (Kirkonkylä). Kyliksi nimitettiin myös seuraavia Soanlahden Kirkonkylän taloryhmiä: Hartikanvaara, Laaja, Lehtomäki, Pohjoispää, Polvivaara, Prolavaara, Päätyy, Suvipää ja Ypäkkö. Asuinrakennusten lukumäärä oli 430.Kansakouluja oli 5, Kirkonkylän (1886), Koukkuhongan (1900), Koirivaaran (1901) Havuvaaran (1917) sekä Lehtomäen.

Maisema on vaaraselännemaisemaa, joka poikkeaa Laatokan seutujen kukkulamaista. Kirkonkylä on länsiluoteesta itäkaakkoon kulkevalla, Jänisjärven pinnasta korkealle kohoavalla luonnonihanalla harjanteella, jonka laelle siintää etelästä Ison-Jänisjärven saareton ulappa ja pohjoisesta Pien-Jänisjärven korkearantainen, saarekas selkä.Idempänä erottuu syvä kaksijokinen laakso ja näiden pohjoispuolella toinen toistensa takaa häämöttäviä, samaan suuntaan kulkevia korkeita vaarajonoja. Samanlaisia maisemia jatkuu länteen ja itään.

Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Ainoastaan Jänisjärven rantamaalla oli viljelysseudun leima. Kylät oli rakennettu suomalaiseen tapaan. Muu osa pitäjää oli harvaan asuttua saloseutua, jossa vain valtion metsänvartijain asunnot ja jokunen pieni, harmaa kylä peltotilkkuineen ja niittyineen muodostivat vähäisiä viljelyssaarekkeita. Vankimmat maanviljelysseudut olivat Kirkonkylä ja Koirivaara.Jänisjärven rannalla oli Veljakan- ja Soanjoen suistojen eteläpuolella Kint?inniemen dolomiittilouhos, josta kiveä vietiin vuosikymmenet Värtsilän rautatehtaalle käytettäväksi rautamalmin sulatuksessa. Toinen dolomiittikaivos oli Prolavaarassa, 4 km edellisestä kaakkoon. Dolomiittivarat ovat erittäin suuret, miljoonia kuutiometrejä. Lisäksi on Prolavaaran ja Lehtomäen kylien seudulla rikas kaoliinikerros, johon avattiin kaivos keväällä 1923.

Soanlahti muodostettiin 1885 luterilaiseksi seurakunnaksi Ruskealan ja Impilahden osista. V. 1500 se mainitaan kyläkuntana ja 1580-luvulla yhtenä kreikanuskoisen Ilomantsin kappelina, Soanlahden tai Leppälahden nimellä.Valtio rakennutti Soanlahden puisen luterilaisen kirkon 1890. Kreikkalaiskatoliset kuuluivat Suistamon seurakuntaan. Soanlahden pitäjästä on hävitetty kaikki rakennukset, ainoastaan kirkonkylään on jäänyt neljä. Venäläiset ovat rakentaneet toistakymmentä uutta taloa kirkonkylään.

Kartan alaosana on Suomen maanmittaushallituksen vv. 1923...33 mittaama topografinen kartta 1:100.000. Tästä pohjoiseen ei löytynyt suomalaista karttaa. Yläosana on ote kartasta, jonka on teettänyt General;nyj wtab Krasnoj armii, Puna-armeijan yleisesikunta 1932...35 (painettu 1940). Sijaintimääreenä on Soanlaxti, Karelo-Finskaq SSR = Soanlahti, Karjalais-Suomalainen Neuvostotasavalta. Tämän karttalehden reuna oli Kiteellä asti. Huolellisesti kartoitettu kaista ulottui Karjalankannakselta ainakin Pieliselle. Kartat eivät yksityiskohdiltaan täsmää ihan tarkasti suomalaisiin karttoihin, joten ne eivät ole kopioita, vaan itsenäisiä kartoituksia omine koordinaatistoineen. Kartan vasemmassa yläreunassa olevat punaiset merkinnät ovat venäläisen upseerin sotatilanteessa tekemiä.

Sivujen ylläpito: eeva.hyytia@tilkkutakki.com