Metsäpirtin Ahtiaisten lehti
maaliskuu 2008
Vanhojen karttojen kertomaa
– Ahtiaiset Metsäpirtissä 1770-luvun lopulla
Metsäpirtin Ahtiaisten sukuseuran perustamisesta asti on ollut tiedossa, että suvun kantaisä talonpoika Lauri Ahtiainen asui Metsäpirtissä Vanhajaaman (Wanhajama) kylässä. Varhaisin tähän mennessä löytynyt todiste asiasta on väestöluettelomerkintä vuodelta 1724. Mistä hän oli Vanhajaamaan tullut ja milloin, on edelleen epäselvää. Epäselvää on ollut myös, missä Vanhajaama ja siten myös Lauri Ahtiaisen talo on sijainnut.
1900-luvun kartoissa ja useissa artikkeleissa Vanhajaama rinnastetaan Tappariin. Metsäpirtin kylät ovat kuitenkin isojaon seurauksena 1800-luvun lopulla pirstoutuneet moneen osaan. Asukasluvun lisääntyminen oli myös siirtänyt asutuskeskittymiä uusiin paikkoihin. Oli syntynyt uusia kyliä ja maatakin tullut paljon lisää Taipaleenjoen syntyä seuranneen Suvantojärven pinnan laskun ja sen kyljessä olleen isohkon Uusanlammen kuivumisen johdosta.
Sakkolan / Metsäpirtin alue siirtyi virallisesti Ruotsin hallintaan Stolbovan rauhassa 1617 ja sitten taas takaisin Venäjän hallintaan Uudenkaupungin rauhassa 1721. Kumpikin valtio pyrki vakiinnuttamaan olot ja tietenkin myös verottamaan asukkaita. Verotusta varten kartoitettiin taloja ja asukkaista ja laadittiin luetteloita. Venäläiset kartoittivat alueen väestöä 1724. Tästä kartoituksesta on peräisin ensimmäinen löydetty merkintä Ahtiaisista.
Verotusta varten tehtiin verotarkastus 1728. Tällöin on todennäköisesti laadittu myös karttoja, mutta jos niitä on yhä olemassa, ne lienevät Venäjällä. 1760-luvulla Venäjän keisarinna Katariina Suuri määräsi suoritettavaksi verotarkastuksen Vanha Suomen alueella. Tarkastusta tekemään palkattiin maanmittareita Ruotsista. Tarkastuksia tehtiin noin vuoteen 1782 asti, mutta tarkastus ei koskaan lopullisesti valmistunut.
Metsäpirtin alueella tarkastus kuitenkin tehtiin vuosina 1779- 1780. Tarkastuksen toimitti maanmittari Johan Stråhlmann avustajineen. Tässä tarkastuksessa laadittiin erinomaiset kartat alueen kylistä, selvitettiin kylien rajat sekä peltojen, niittyjen ja metsien sijainnit ja myös kylien asukkaat ja heidän omaisuuttaan. Tarkastuksessa tuotetusta kartasta selviää myös Vanhajaaman kylän sijainti tuohon aikaan. Kylä on ollut pinta-alaltaan varsin suuri. Se on ulottunut Suvantojärven kaakkoiskulmassa olleesta Uusanlammesta itään Tappariin. Kylän alueelle mahtuvat 1930- luvun kylistä Vanhakylä, Viisjoki, Marttina, Tappari ja Salokylä.
Kylän keskus, jossa talonpoikien talot sijaitsivat, sijoittui Viisjokea pohjois- ja itäpuolella kiertävän tien ja Metsäpirtin kappelilta Saaroisiin ja Tappariin johtavan tien risteykseen, paikalle, jossa 1930-luvun kartoissa on Vanhakylä. Torpparien asumukset sijaitsivat Tappariin menevän tien varressa. Oheisessa pelkistetyssä kartassa kylän keskus on merkitty mustalla pallolla.
Ahtiaiset ja Peltoset
Vanhajaaman kylässä oli 1780, kuten jo vuoden 1728 verotarkastuksessa, kaksi tilaa: Ahtiaisten ja Peltosten tilat. Suurin osa pelloista oli talojen läheisyydessä. Pellot ovat todennäköisesti olleet sarkajakoisia eli alueella oli vuorottain Ahtiaisten ja Peltosten sarkoja. Laadultaan pellot olivat enimmäkseen huonoimpaan neljänteen laatuluokkaan kuuluvia, hiekkaisia ja osin kivikkoisia. Tässä luokassa yhden tynnyrin kylvön odotettu tuotto oli 3 tynnyrillistä. Ahtiaisten tilalla oli tällaista peltoa noin 21 tynnyrinalaa, nykymitoissa noin 10 hehtaaria, joista 2 oli torppareiden käytössä.
Niityt olivat yhteisiä Peltosten kanssa. Niitä sijaitsi laajalla alueella, pääosa kuitenkin joen tuntumassa kylän keskustasta Koselan suuntaan. Osa niityistä oli useiden kilometrien päässä Tapparissa ja Joentaan kylän vastaisen rajan tuntumassa. Yhteinen niittypinta-ala oli noin 60 hehtaaria. Kaskiviljelystäkin harjoitettiin. Peltosten kanssa yhteisiä ’arvottomia’ kaskimaita on kirjattu hieman toistasataa hehtaaria, viljelykseen soveltuvaa noin 40 hehtaaria ja vuotuisessa hyödynnyksessä olevia vain noin 3 hehtaaria.
Koko kylän metsät on kirjattu yhteisiksi näille kahdelle talolle. Suurin osa metsämaasta noin 2600 hehtaaria on luokiteltu hyödyntämis kelvot tomaksi suomaastoksi, hyödynnettävää suomaastoa on noin 30 hehtaaria ja kallioita ja kivikkoa noin 400 hehtaaria. Puita todetaan olevan riittävästi. Vesialueitakin on noin 5 hehtaaria.
Vuoden 1780 verotarkastuksessa, kuten myös vuonna 1728, sekä Ahtiaiset että Peltoset on merkitty Vanhajaaman kylään. Veroluetteloihin liittyvissä henkikirjoissa 1740-luvulta alkaen Ahtiaiset on merkitty Viisjoelle ja Peltoset Vanhajaamaan. Rippikirjoissa on 1830-luvulle asti käytössä vain Jaama. Vuoden 1780 kartta osoittaa talojen olevan hyvin lähellä toisiaan. Myöhemmän Viisjoen alueella ei ole vielä asutusta, joskin sen reunaan on raivattu pieniä peltoalueita. Kylien rajana henkikirjoissa on todennäköisesti ollut maantie. Peltosten talot olisivat vanhempina olleet peltoalueen sisällä ja Ahtiaisten ehkä tien toisella puolella Viisjoen nykyisen kylän suuntaan.
Asukkaat
Ahtiaisten tila on verotuksessa vielä yhtenäinen tila. Ruokakuntia on kolme. Samoin ehkä myös taloja, sillä tila jakautuu pian tämän tarkastuksen jälkeen neljäksi tilaksi. Juho Yrjönpojan taloudessa asustaa puolison ja kolmen lapsen lisäksi myös vanhaisäntä Yrjö Laurinpoika (s.1719) puolisoineen sekä Juhon veljet Taavetti ja Jonas puolisoineen ja lapsineen. Yrjön tyttäristä on kotona vielä neljä nuorinta. Lapsia tässä taloudessa on yhteensä 10 ja henkilöitä 18.
Paavo Matinpojan (Matti Laurinpojan poika) taloudessa asustaa Paavon leskiäiti Anna Uosukainen, Paavon puoliso ja lapsi sekä kaksi sisarta, yhteensä 6 henkeä. Juho Laurinpojan talouteen kuuluu Juhon lisäksi puoliso ja kaksi lasta. Tuomas Laurinpojalla puolisoineen on 7 lasta. He asuvat samassa taloudessa joko Paavo Matinpojan tai Juho Laurinpojan kanssa.
Wanhajaaman 1779 vuoden kartassa taloryhmä on merkitty mutkaisen Viisjoen pohjoispuolelle tienristeykseen. A- ja B-talojen peltoja on molemmin puolin, joen ranta on niittyä.
Yhteensä Ahtiaisten tilalla on 37 henkeä. Lauri Ahtiaisen molemmat tyttäret Varpu ja Aune ovat puolisoidensa kuoleman jälkeen palanneet Ahtiaisten tilalle. Heitä ei kuitenkaan ole laskettu mukaan tilan väkeen, vaan kumpikin asuu itsellisenä nuorimpien lastensa kanssa tilaan kuuluvissa torpissa. Varpulla on kaksi tytärtä ja Aunella yksi poika.
Ahtiaisten tilalla on 7 hevosta, 20 lehmää, 18 vasikkaa ja 20 lammasta. Sikoja ja kanojakin varmaan on ollut, mutta niitä ei ole laskettu. Maanviljelyn lisäksi on harjoitettu kalastusta Laatokassa ja Uusanlammessa sekä tavaroiden kuljetustoimintaa ja tukinajoa talvella.
Harri Laine

edellinen sivu
seuraava sivu
sisällys