Metsäpirtin Ahtiaisten lehti
maaliskuu 2008
Kenttäpostikonttori No 8 29VIII41
24.8.-41
Kerronpa taas terveiseni täältä Kerronpa taas terveiseni täältä rintamalta. Kiitän kirjeestä, se oli rintamalta. Kiitän kirjeestä, se oli kyllä paljon myöhässä, sillä meille kyllä paljon myöhässä, sillä meille ei tahdo posti aina keritä perästä. ei tahdo posti aina keritä perästä. Lähetän tämän pyytämäsi todistuk- Lähetän tämän pyytämäsi todistuksen. Toimita sinä se edelleen sinne sen. Toimita sinä se edelleen sinne Kakko-tädille.
Täällä olisi paljon kerrottavaa Täällä olisi paljon kerrottavaa kun ollaan jo entisillä vanhoilla kun ollaan jo entisillä vanhoilla tutuilla mailla. Jatkoimme siitä tutuilla mailla. Jatkoimme siitä edelleen, missä viime kirjeessä kerroin. Tuli niin kiire lähtö että se kirjekin jäi kesken. Nyt olemme kulkeneet jo pitkälle eteenpäin. Metsolan Matin talon olivat ryssät ennättäneet juuri polttaa, kun pääsimme sinne. Ne talot, joissa te asuitte sekä pojat on myös poltettu tai juuri paloivat. Samoin kaikki tämän pitäjän isommat talot. Tämä uusi koulukin on porona. Viljaa näillekin main on kylvetty, enimmäkseen perunaa ja ruista, heinät ovat täällä tehty. Mitä lähemmäksi entistä rajaa olemme etenneet, sitä suurempia ovat ryssien tuhot, siis aina enemmän kärsimyksiä ja vaivaa rajan asukkailla. Että melkein kyynel tulee silmään kun katselen näiden ennen niin kauniiden talojen ja kylien raunioita. Eivät kumminkaan voi maata viedä mennessään. On tänne jäänyt sen verran talojakin että asumaan pääsee. Kyllä hyvä sopu tilaa antaa.
Me olemme nyt tällä kertaa pitkän ja rasittavan matkan jälkeen vähän levossa ei tiedä montako tuntia saamme levähtää.
Kotipitäjämmekin on osittain vapaa ryssistä, ylikin ovat mutta räjäyttivät sillan. Mutta ehkä kohtapuolin on vapaa vainolaisesta, ei ainakaan monta päivää enää isannoi täälläkään. Me ehkä emme joudu kulkemaan kodin kautta, mutta koetan käydä katsomassa minkälaiselta näyttää.
Silloin kun viimeksi jätimme nämä seudut ei mitenkään olisi jaksanut uskoa, että näin pian pääsemme takaisin. Jos silloin oli ikävää lähtö, tuntuu nyt melkein uskomattomalta kun marssii näitä teitä.
Joukossamme on vähän Kannaksen poikia, mutta kaikki ovat innokkaat ottamaan ryssältä pois sen minkä saimme luovuttaa. Kaikki yrittävät melkein enemmän kuin jaksavat. Mistä tulenevat ne voimat ja into joilla miehet yrittä vät, tuntuu melkein uskomattomalta. Mutta jokainen haluaa pysyttää suomalaisen sotilaan kunnian ja maineen sekä usko tulevaisuuteen ja voiton tahto, ne varmaan kannustavat poikia tähän leikkiin. Leikkiin jossa leikitään ihmishenkillä ja aina vain tuon hurjan ryssän kanssa. Mutta ehkäpä nyt saamme tämän sodan loputtua olla mekin rajan asukkaat vähän aikaa rauhassa elellä. Kyllä ainakin niin luulen ja toivon ettei ainakaan tarvitsisi enää miekkaa nostaa. Ehkäpä nyt ryssän sortovalta henkittelee viimeisiä henkäyksiään.
Mitä tulee kotiasioihin ja töihin, en tiedä niistä tälläkertaa mitään sillä en ole saanut minkäänlaista tietoa mitä siellä touhutaan. Lassi lienee jossakin siellä lähempänä. Kirjoitin kyllä Lyytille mutta en ole saanut minkäänlaista vastausta.
Paljon terveisiä sinne teille kaikille

edellinen sivu
seuraava sivu
sisällys